Kämmenniemen terveysasema on lakkautettavien listalla. Suunniteltu sulkeminen ei toisi Pirhalle kaivattuja säästöjä.
Kiinteistö on myyty sijoitusyhtiölle ja takaisin vuokrattu vielä n. 13 vuodeksi, joten vuokrakulut pysyvät.
Terveysaseman tilat ovat asiallisessa kunnossa.
Kämmenniemi on asiakaskäyntiä kohden edullisin terveysasema Tampereella ja sieltä löytyy tarvittavat palvelut, lukuunottamatta aiemmin hyvin toiminutta hammashuoltoa joka on lopetettu.
Terveysaseman sulkemisesta syntyisi todella merkittävät haittavaikutukset sitä tarvitseville väestöryhmille. tällä hetkelläkin matka Kämmenniemeen on pisimmillään n. 25 km, se tuplaantuisi sulkemisen takia. Henkilöautoliikenne lisääntyisi kantakaupunkiin päin, koska joukkoliikenne ei täysin ratkaisisi lisääntyvää siirtymistarvetta.
Teiskon VPK, jolla on myös tilat terveysasemalla, on elintärkeä palvelu pohjoiselle suuralueelle. VPK:lla on 130–140 tehtävää vuodessa mukaan lukien ensivaste.
Teiskoon ei ole suunnitteilla jatkossa edes liikkuvia palveluita, eikä lähellä ole kantakaupungin tapaan useita terveyspalveluiden vaihtoehtoa.
Matti Järvinen, kaupunginvaltuutettu, Pirhan varavaltuutettu, Kesk.
Tampereen ja Teiskon kuntaliitoksesta on pian kulunut 50 vuotta. Aitolahden osalta kuntaliitoksesta on 56 vuotta.
Laadukkaassa pormestariohjelmassa luvataan pitää huolta asuinalueista. Me pohjoisimmalla alueella pidämme huolta myös etätyömahdollisuuksista rakennuttamalla tänne valokuituverkkoa. Se mahdollistaa uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumisen tänne. Joku osa etätyöstä jää pysyväksi työtavaksi, joka vaikuttaa asumisvalintoihin.
Jotta alueemme pysyisivät yhteiskuntakelpoisina ja jotta meillä olisi jonkinmoiset kunnalliset palvelut kohtuumatkojen puitteissa, asukasmäärämme pitää nousta. Jos pohjoisten alueiden väestö vähenee liikaa, sen palvelut vasta tulevatkin kalliiksi. Riittävä väkimäärä tekee palveluista edullisempia. Olisiko syytä laskea mikä väkimäärä pystyy ylläpitämään alueen nykyiset palvelut, sekä laajentaa hyväksyttyä strategista yleiskaavaa.
Näen tähän pari ratkaisua: Ensinnäkin vapaa-ajan asuntoja pitää voida muuttaa vakituisiksi asunnoiksi koko Tampereella. Teiskossa ja Aitolahdella on laadukkaita rantataloja. Niitä on kohtuullinen määrä ja osassa asutaan ympäri vuoden, mm. kaupunkiosoitteen turvin. Monessa kunnassa on emätilatarkastelua järkeistetty vuodesta 2000 alkavaksi. Tämä menettely sopisi tännekin.
Vapailla kaupoilla myytävien ok-tonttien hinnan pitää olla sellaisella tasolla, että myyjälle jää riittävä korvaus. Kaupungin pitäisi omana vastaantulonaan tarjota rakennettavia määräaloja pohjoisen suuralueen eri puolilta. Tyhjillään olevat vanhat (466 kpl) kiinteistöt olisi saatava myös ainakin osittain markkinoille ja käyttöön.
Tekemisen kaupunki, joka on pormestariohjelman nimi, tarjoaa pohjoiselle suuralueelle kelpo mahdollisuuden olla mukana kiinteämmin kuin aiemmin kasvavassa Tampereessa.
Matti Järvinen
kaupunginvaltuutettu Kesk.
Metsät ovat tärkeä osa Tamperetta, vaikka se ei kovin näkyvästi esillä olekaan. Metsät ovat merkittävä osa hyvinvointia niin kantakaupungissa kuin täällä Teiskossakin. Osin hieman eri lähtökohdista, mutta vain osittain.
Kaupungin metsien hoidossa korostuvat ekologinen ja sosiaalinen kestävyys
Tampereen kaupungilla on omia metsiä noin 7500 hehtaaria. Niistä suurin osa, noin 3800 on kantakaupungissa lähellä asutusta. Ne ovat ihmisten hyvinvoinnille tärkeitä ulkoilu- ja virkistysalueina luonnonsuojelua unohtamatta. Myös kantakaupungin metsiä tulee hoitaa niin, että ne ovat viihtyisiä ja turvallisia. Hoidollisista hakkuista kaupunki saa tuloja näiden ihmisille tärkeiden virkistysalueiden ylläpitoon ja hoitoon. Metsänhoito, virkistys ja luonnon monimuotoisuus eivät ole toisiaan pois sulkevia.
Talousmetsiä kaupungin metsistä on vain noin 15% ja ne sijaitsevat pääosin Teiskossa. Kaupungin talousmetsiä hoidetaan paljon ”pehmeämmin” luontoarvoja vaalien. Kaupungin vähiä talousmetsiä ei voida enää vähentää ainakaan vihreiden arvojen perusteella. Kaupungin metsien hoitoa toteutetaan ylipäätään ekologista ja sosiaalista kestävyyttä jopa ylikorostaen. Metsien taloudellista puolta pitäisi myös hieman nostaa esille. Tällä hetkellä kaupungin metsien kasvusta hakataan vain noin kolmannes sisältäen uusien kaupunginosien ja teiden ym. hakkuut.
Metsät työllistävät ja tuovat hyvinvointia
Metsien merkitys elinkeinona on merkittävä kantakaupungin ulkopuolella Aitolahdessa ja Teiskossa. Monen leipä on joko kokonaan tai osittain kiinni metsätalouden harjoittamisesta. Metsätalouden toimintaedellytyksiä ei saa kaventaa kaupungin toimesta esimerkiksi kaavallisilla- tai muilla rajoitteilla. Teiskon alueen yleiskaavat tulee tältä osin muuttaa uuden Nurmi-Sorilan kaavan mukaiseksi niin, että maisematyölupaa ei tarvitse hakea kuin erikseen todennetuille, erityistä suojeluarvoa sisältäville kohteille. Tätä samaa periaatetta tulee jatkossa soveltaa uusissa kaavoissa. Maisematyölupaa ei myöskään pidä edellyttää ”varmuuden vuoksi”. Turhat maisematyöluvat lisäävät turhaa työtä niin kaupungin lupaviranomaisilla kuin maanomistajillakin. Lisäksi kalliit luvat tekevät monet harvennuskohteet kannattamattomiksi.
Pirkanmaa on metsäteollisuuden maakunta. Täällä on monta tukkipuuta käyttävää sahaa. Tammerkosken rannassa tehdään kartonkia ja Mäntässä meidän kaikkien päivittäin käyttämiä pehmopapereita. Tampereen kantakaupunki, kuten moni muukin kuntakeskus lämpiää paikallisella vihreällä metsäenergialla. Tämä tarkoittaa työtä ja verotuloja. Raha jää tänne hyödyttämään paikallistaloutta. Tämä tarkoittaa ilmastoystävällistä kaupunkia ja elinvoimaa maaseudulle.
Suomalainen metsien käyttö on kestävää ja vastuullista
Suomalainen metsien käyttö on vastuullista ja kestävää. Valtaosa metsistä on monikäytön piirissä. Virkistyskäyttö marjastus, sienestys ja metsästys ovat arkipäivää lähes kaikkialla. Metsien monikäyttö on keskeinen arvo varsinkin maaseudun ihmisille ja heidän hyvinvoinnilleen. Metsien yksityinen omistus on myös keskeisessä roolissa. Ihmiset ovat vastuuntuntoisia eivätkä halua pilata omaa lähiympäristöään. Metsistä halutaan pitää huolta. Ne halutaan hoitaa hyvin, pitää terveinä ja kasvukunnossa.
Luonto otetaan huomioon metsänhoidossa ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Normaalissa talousmetsässäkin arvokkaat luontokohteet jätetään käsittelemättä. Riistatiheikköjä jätetään antamaan suojaa eläimille. Vesiensuojelutoimenpiteet ovat niin ikään arkipäivää. Monimuotoisuudelle arvokas lahopuu jätetään metsään ja sitä tuotetaan myös hakkuiden yhteydessä mm. tekopökkelöiden muodossa. Uudet pefc-sertifioinnin kriteerit tuovat leveämpiä suojavyöhykkeitä vesistöjen ääreen ja jättöpuiden määrää ollaan lisäämässä.
Metsät ovat ilmastokeskustelun keskiössä -terve järki ei saa unohtua!
Ilmastokysymys nousee keskusteluun metsistä puhuttaessa. On syntynyt ja synnytetty mielikuvia, että metsänhoito olisi ilmaston kannalta haitallista. Näin ei ole. Suomen metsät kasvavat kymmeniä miljoonia kuutioita enemmän kuin niitä hakataan. Hyvällä metsänhoidolla saamme päinvastoin nopeutettua metsien kasvua ja sitä kautta hiilidioksidin sitoutumista. On ilmastonkin kannalta hyvä saada puut järeytymään nopeasti tukkipuiksi, koska niistä tehdyt laudat ja lankut sitovat hiilen puurakentamisen kautta jopa vuosisadoiksi.
Kasvava metsä sitoo aina hiiltä. Nyt ilmastokeskustelussa ja mielikuvien luomisessa on menty väärään suuntaan. Firmat ja jopa yksityiset ihmiset ostavat metsiä kompensoidakseen aiheuttamiansa hiilidioksidipäästöjä. Tämä on melkoista viherpesua! Metsät kasvavat ja sitovat hiiltä entiseen tapaan omistajasta riippumatta.
EU:ssa käydään kiivasta keskustelua metsistä ja hiilinieluista. Vaarana on, että Suomen metsät ja niiden käyttö katsotaan jatkossa päästölähteeksi ja että nielut katsottaisiin EU:n yhteisiksi. Tämä johtaisi siihen, että Suomen pitäisi ostaa päästöoikeuksia ja leikata päästöjä muualta, mikä johtaisi esimerkiksi autoilun kallistumiseen. Suomalaiset kasvavilla metsillään joutuisivat käytännössä maksamaan muiden maiden päästöjä. Näin ei saa käydä! Painetta poliitikkojen suuntaan kaivataan, jotta järki, Suomi ja ilmasto voittaisivat tässä asiassa.
Tampere biotalouden edelläkävijöiden joukkoon!
Uusia innovaatioita puun käytölle tehdään kilvan jatkuvasti niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Metsät ovat Suomessa keskeisin biotalouden osa-alue, onhan maapinta-alasta noin 75% metsää. Kestävä elämäntapa tarkoittaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, täällä siis metsien käyttöä. Tampereen tulee olla vahvasti mukana tukemassa ja mahdollistamassa metsätalouden harjoittamista. Yhtään uusia rajoitteita ei enää kaivata, vaan koko kaupungin alueen potentiaali pitää ymmärtää hyödyntää. Globaalit markkinat uusille biotalouden tuotteille ovat valtavat. Tampereella on kaikki mahdollisuudet korkeakoulukaupunkina olla edelläkävijöiden joukossa olla tässä kehityksessä mukana, mutta se edellyttää, että metsätalouden toimintaedellytyksistä huolehditaan.
Matti Järvinen
Metsätalousyrittäjä, rakentaja
Kuntavaaliehdokas
Tampere
Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Yhdyslautakunnassa äänestettiin tiistaina asian palauttamisesta valmisteluun äänin 6-6, ja puheenjohtajan ääni ratkaisi asian etenemisen.
Lautakunnan teiskolaisjäsen Matti Järvinen (kesk) esitti, että asia olisi palautettu uudelleen valmisteluun. Syynä oli se, että vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi pitäisi olla mahdollista muuallakin kuin palvelu- ja kyläalueiden läheisyydessä. Tiukassa äänestyksessä Järvisen esitystä valmisteluun palauttamisesta kannattivat Matti Höyssy (kok), Ilpo Sirniö (sd), Ulla Kampman (sd), Joanna Leino (sd) ja Ossi Aho (ps). Yleiskaavaehdotuksen hyväksymisen puolesta ilman uudelleenvalmistelua äänestivät: Aleksi Jäntti (kok), Katja Karintaus (kok), Erik Lydén (vihr), Sonja Harmaala (vihr), Katja Nisunmaa-Saarela (vihr) ja Jouni Sirén (vas). Reeta Ahonen (kok) äänesti tyhjää.
Aitolahden ja Teiskon alueiden strategisen yleiskaavan on tarkoitus palvella alueen maankäytön ohjausta. Työllä halutaan ajantasaistaa ja selkeyttää rakentamisen ohjaamista. Yhdyslautakunta asetti kaavaehdotuksen nähtäville 29.10-30.11.2020. Ehdotuksesta saatiin 22 lausuntoa ja 37 muistutusta sekä lisäksi neljä Kämmenniemen yleissuunnitelmaan kohdistuvaa kannanottoa. Kaavasta saatu ehdotusvaiheen palaute ja kaavaehdotukseen tehtävät tarkistukset merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa 8.helmikuuta.
Palautteen perusteella kaavaehdotukseen tehtiin teknisluontoisia tarkistuksia. Elinkeinotoimintojen aluetta on laajennettu Sorilan pohjoispuolella vireillä olevaan kiviainesten ottotoimintaan perustuen.
Perttulanniemen asumisen ja virkistyksen sekoittunut alue on muutettu virkistysalueeksi, jolla on osoitettu uuden kylämäisen asumisen alueet, arvokas kulttuuriympäristö ja virkistyskäyttö sekä Kämmenniemen yleissuunnitelma huomioon ottaen. Historiallisesti merkittävä rakennus tai kohde-merkintä on muutettu toteavammaksi ja merkinnästä on poistettu toimenpiteisiin kohdistuvat tarkemmat määräykset.
Kapeessa kiviainesvara-alueen rajauksia on tarkistettu Kulhanvuoren geologisesti arvokkaan kallioalueen kohdalla siten, että arvoalue ja kiviainesvara-alue eivät ole päällekkäin. Lisäksi on tehty pieniä tarkistuksia muun muassa muinaismuisto- ja kulttuuriperintökohteisiin sekä kohdemerkintöjen sijainteihin.
Viranomaisneuvottelun perusteella kaavaselostusta on tarkistettu virkistysalueen, kehitettävän matkailukokonaisuuden ja pohjavesialueen kaavamääräyksiin liittyvien merkintöjen kuvausten osalta.
Palvelu- ja kyläalueiden elinvoimaisuutta tuetaan muuta maaseutualuetta tiiviimmillä rakentamisen mitoitusperiaatteilla ja mahdollisuudella muuttaa loma-asunnon käyttötarkoitus vakituiseen asumiseen. Kyläalueilla ja palvelujen saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla uudisrakentaminen edellyttää pääsääntöisesti suunnittelutarvehankintaa ennen rakennusluvan myöntämistä.
Maaseutualueilla suora rakennuslupa on mahdollinen Paarlahden pohjoispuolisilla harvaan asutuilla alueilla mutta muutoin maaseutualueilla uudisrakentaminen edellyttää edelleen suunnittelutarvehankintaa.
Asemakaavoitettavina alueina on osoitettu nykyiset Kämmenniemen, Tarastenjärven ja Polson asemakaava-alueet laajentumisalueineen sekä Nurmi-Sorilan osayleiskaavan mukaiset asemakaavoitettavat alueet. Näillä alueilla rakentamisen mitoitus ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä.
Yleiskaavassa on tarkasteltu erikseen elinkeinotoimintoja kuten maa- ja metsätaloutta sekä matkailua, luonnonsuojelua ja virkistysalueita sekä kulttuuriympäristöä. Alueella voimassa olevat rantayleiskaava, osayleiskaavat ja asemakaavat säilyvät voimassa edelleenkin.
Kyläyhdistys Terälahden Seutu ry allekirjoitti tiistaina sopimuksen valokuituverkon rakentamisesta laajakaistaoperaattori ja verkkorakentaja ElmoNet Oy:n kanssa. Verkon rakentamisen valmistelu alkaa välittömästi.
Tavoiteaika hankkeen valmistumiselle on elokuussa 2022. Hankkeen toteutusalueella otetaan edelleen mukaan jälkiliittyjiä 13.kesäkuuta saakka.
Terälahden Seutu ry kilpailutti verkon rakentamisen vuosi sitten ja jätti 31.3.2020 hakemuksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuesta Pirkanmaa ely-keskukseen. Myönteinen päätös Euroopan unionin ja kansallisen tuen myöntämiseen saatiin 8.3.2021.
-Viimeinkin saatu tuki on hyvä tulos vuosia kestäneessä valokuidun selvitustyössä Teiskossa, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Matti Järvinen.
-Hankkeen toteutuminen täällä maaseutualueella on etätyön ja asumisen kannalta todella iso asia.
Valokuituverkko rakennetaan aluksi 113 määräaikaan mennessä sitoutuneelle liittyjälle postinumeroalueilla 34260 ja 34270. Myös taloudellisesti kannattavat jälkiliittyjäryhmät otetaan mukaan. ElmoNet vastaa rakentamisesta ja toimii verkko-operaattorina eli vastaa verkon ylläpidosta ja huollosta sekä tarjoaa verkkopalveluita.
Noin 70% verkosta rakennetaan yhteiskaivuuna Tampereen Sähköverkon kanssa sen siirtäessä alueella ilmajohtoja maahan. Osa yhteiskaivuusta on jo toteutettu viimeisen puolen vuoden aikana.
Hankehakemuksen jättämisen jälkeen sitoumuksia on tullut useita, ja jälkiliittyjiä toivotaan vielä runsaasti kesäkuun 13.päivään mennessä. Jälkiliittyjien mukaan ottamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Verkkoa voidaan jo tällä tietoa laajentaa osalle jälkiliittyjistä.
-Mitä useampi talo samalta kylältä sitoutuu, sitä useampi voidaan ottaa mukaan, liittyjäsitoumuksia vastaanottava Erkki Eskola painottaa ja kehottaa kiinnostuneita olemaan aktiivisia mahdollisimman pian.
-Siinä vaiheessa, kun kaivinkone ohittaa postilaatikon, on valitettavasti myöhäistä muuttaa verkkosuunnitelmaa.
Jälkiliittyjien sitoumukset tehdään lomakkeella, jonka voi ladata verkkosivulta www.teisko.net. Verkkosivun kautta myös tiedotetaan säännöllisesti hankkeen etenemisestä.
Terälahden Seutu ry
Yhdyslautakunnassa Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan etenemistä aitiopaikalta seuranneen Matti Järvisen esitys kaavan palauttamisesta uudelleenvalmisteluun kaatui viimeviikkoisessa kokouksessa puheenjohtajaäänellä. Terälahden Seutu ry:n puheenjohtaja näkee lautakunnan hyväksymän kaavan antavan muodollisesti mahdollisuuksia laajempaan rakentamiseen, mutta suhtautuu skeptisesti skenaarion toteutumiseen käytännössä.
-Yhdistyksenä emme saaneet mitään omista lausuntokierrostemme huomautuksista toteutumaan, Järvinen harmittelee.
Laajoissa keskusteluissaan alueen asukkaiden kanssa hän on havainnut päällimmäisenä tunteena monella olevan, että heiltä on kyllä mielipidettä kysytty, mutta sitä ei kuitenkaan lopulta ole kuunneltu, saatikka otettu huomioon.
-Paljon parempaan pitäisi pystyä, Järvinen kritisoi lopputulosta.
-Koko alue pitäisi olla yksinkertaisemmin ja tasa-arvoisemmin käsiteltävissä, ilman vyöhykkeitä.
Järvinen peräänkuuluttaa huomioimaan korona-ajan vaikutukset Tampereen maaseutualueille: seudulle on saatu etätyöskentelyn myötä uutta asujaimistoa.
-Kaupunki antaa kuitenkin asua vapaa-ajan asunnoilla ympärivuotisesti, miksi nämä henkilöt eivät voisi olla hyödyksi myös meidän laskennallisessa palvelurakenteessamme? Lain mukaan tämä on mahdollista ja satakunta kuntaa Suomessa näin toimii.
Keskustan valtuustoryhmä kannattaa (neuvottelutuloksena syntynyttä) pormestarin talousarvioehdotustä ja siihen sisältyvää 0,5 prosentin veroprosenttikorotusta. Tähän kantaan olemme päättyneet seuraavilla perusteilla. (1) Ehdotukseen sisältyy tärkeä sitoumus max 3 kasvuprosentin kulukurista, joka varmistaa, ettei veronkorotus päädy niin sanotusti juoksevien menojen katteeksi. Kulukuri on viesti, joka tarkoittaa uusien toimintatapojen etsimistä eri kustannuspaikkojen kohdalla. (2) Ellei budjettia tasapainottavaa korjausta nyt tehtäisi, siirrettäisiin alijäämää ja verokorotuspainetta seuraaville vuosille, mikä ei ole vastuullista taloudenhoitoa. (3) Vaikka tasaveroa ei periaatteellisesti voi pitää sosiaalisesti oikeudenmukaisena verona, on tässä tapauksessa otettava huomioon millaisia palveluja saavat ne tamperelaiset, jotka palveluja tarvitsevat. Kun kaupungin budjetti on ollut yhdeksän vuotta alijäämäinen lähinnä suurteen, kaupunkia kehittävien investointien takia, olisi älijäämäisyys asettanut investoinnit ja palvelut väärällä tavalla vastakkain. (4) Se vaihtoehto, että taloutta olisi painotettu rankalla leikkausohjelmalla, olisi johtanut mekaanisluontoisiin leikkauksiin, jossa nimenomaan tasa-arvoa tuottavia pieniä yksiköitä ja erilaisia erityispalveluja olisi leikattu.
Budjettiehdotuksessa on varattu 70 miljoonaa rakentamiseen ja jo olemassa olevien tilojen korjaamiseen. Mikähän siinä on, että Kalle Päätalon johdolla kaupunkiin osattiin rakentaa terveitä taloja, mutta nykyisen rakentamiskulttuurin vallitessa moni rakennus on valmistuessaan sairas? Kaupunki säästäsi huomattavia summia, jos rakentaminen tehtäisiin kerralla niin hyvin ja kunnianhimoisesti, niin ettei sisäilmaongelmia ilmenisi. Ongelmat aiheutuvat alipaineisesta ilmastoinnista, huonosti tehdyistä ja kosteiksi jäävistä alapohjista sekä rakennusten ala-arvoisesta siivouksesta.
Keskusta katsoo, että joukkoliikenteen lippujen hintojen tulisi olla tasavertaisia koko kaupungin alueella. Johtuu kaupungin maantieteellisestä muodosta, että kysymys lippujen hinnoista koskee erityisesti Teiskoa. Samalla kun vastamme liikenteen yleisistä päästövähennystavoitteista, tulee meidän huolehtia talouden kannalta kestävällä tasolla olevasta joukkoliikennetuesta. Tampereen kaupungin joukkoliikennelautakunnan tulisikin tehdä vuonna 2020 perusteellinen selvitys, jossa arvioidaan uudistamistarpeen kannalta lippujen hintojen kehitys eri asiakasryhmissä ja eri vyöhykkeillä. Joukkoliikenteen monipuolinen taustaselvitys on joka tapauksessa tehtävä ennen ratikkalinjaston käyttöön ottoa vuonna 2021. Päästövähennustavoitteiden näkökulmasta tällaiseen selvitykseen tulee sisällyttää poikittais- ja syöttöliikenteestä vastaavien bussien muuntaminen biokaasukäyttöisiksi.
Lopuksi strategisia näkemyksiä kaupungin ilmastopolitiikasta. Ilmastonmuutos ei ole yksi kysymys muiden poliittisten kysymysten joukossa. Se on aikamme suurin, pitkäaikaisin ja kohtalokkain yhteiskunnallinen kysymys. Sellaisena se on myös taloudellinen kysymys. On fysikaalinen tosiasia, ettei Tampereen kantakaupungin kaltainen kivikaupunki sido hiiltä eikä tuota uusiutuvaa energiaa (paitsi vähäisiä määriä aurinkopaneelien kautta). Sen sijaan esimerkiksi Teiskon metsien hiilensidonta on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Keskusta kannattaa kaikkia niitä toimia, jolla fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvilla. Toivomme siis lisää biokaasuun perustuvaa liikennettä, lisää puupohjaista energiaa lämmön ja sähkön tuotantoon sekä puurakentamista niin puukerrostalojen kuin pientalojen muodossa. On myös sallittava, että ihmiset itse investoivat erilaisiin uusiutuvan energian muotoihin. Myös geoterminen lämmöntuotanto pitää saada alkuun. Uutta rakentamista tullisi siksi sallia sinne, missä asutus sijoittuu uudistuvien luonnonvarojen keskelle. Ilmastonäkökulmasta kaupungin maaseutualueilla tapahtuva rakentaminen on tehokasta ja vaikuttavaa kestävän yhdyskunnan rakentamista. Kaikki eivät ehkä ole samaa mieltä, mutta olemme valmiita tätä koskevaan keskusteluun. Teisko-Aitolahti on kaupungin ilmastopolitiikan tulevia avainalueita.
Muistutus :
1. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi pitää olla mahdollista koko Tampereen alueella. Kaavaluonnoksessa mainittu määritelmä 4 km:n matka tietä pitkin koululta pitää poistaa.
2. Maisemapellon reunalle pitää saada rakentaa, kun sen pellon voi metsittääkin.
3. Hehtaariperusteet suunnittelutarveratkaisujen myöntämisessä eivät saa olla eriarvoistavia. Ne pitää poistaa.
Diaarinumero: 864/10.02.03/2018
Muistutus:
Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi sovittavilla ehdoilla pitää olla mahdollista koko Tampereella.
Näin toimien vältämme eriarvoisen tilanteen esim. myyntivoittoverojen osalta.
Koulukuljetukset eivät voi olla esteenä, sillä ne toimivat koko alueella ja niissä on myös tilaa uusille koululaisille.
Hiilineutraali Tampere 2030
Matti Kääntönen kirjoitti (AL 2.8. 2018) miten kaupungit ovat riippuvaisia maaseudun ravinnontuotannosta sekä hiilensidontakyvystä. Samasta havainnosta on puhunut mm. edesmennyt professori Pekka Nuorteva 1970-luvulla. Kaikki nykyajan kaupungit ovat fossiilitalouden ilmentymiä ja fossiilitalouden logiikan tuottamien kannattavuuksien tulosta.
Jos kaupungin ympärille piirretään systeemirajaus ja analysoidaan sisään meneviä syötteitä ja ulos tulevia virtoja, nähdään helposti, että kaupunki imee ympäristöstään ruokaa, energiaa ja ihmisiä. Rajauksen ulkopuolelle se tuottaa kasvihuonekaasuja, epäjärjestystä eli entropiaa, mutta myös korkeaa sivistystä ja ihmisten vuorovaikutusta.
Tampere on nyt tilanteessa, jossa se täyttää järvenrantoja, nakertaa viheralueita ja rakentaa korkeita kerrostaloja. Ideana on, että kaikki olisi tehokkaampaa ja teoriassa ”ekologisempaa”, kunhan suurempi joukko asukkaita olisi jakamassa rakenteen kustannuksia. Tämä kaikki edellyttää kuitenkin pysyvästi valtavan määrän tiheää ja halpaa energiaa: ydinvoimaa tai fossiilisia polttoaineita.
Kestävän kaupungin koon määrittelee sen kyky tuottaa tarvitsemansa uusiutuva energia. Se taas johtaa mm. Kiinassa kaavailtuun rakenteeseen, jossa kaupunkeja kehitetään ekologisina symbiooseina, jossa kaupunkiytimen ja ympäröivän kaupunkiseudun ja maakunnan vuorovaikutus on keskeinen periaate.
Toinen kestävän kaupunkirakenteen ominaisuus on resilienssi, joustavuus, kyky kestää häiriöitä ja kriisejä. Tämä tarkoittaisi, että seudulla otettaisiin käyttöön koko kaupunkiseudun vihreä potentiaali Teiskosta Lempäälään. Tämä puolestaan tarkoittaisi, että rakentaminen ja työssäkäynti Tamperetta ympäröivissä osakeskuksissa tehtäisiin mahdollisimman helpoksi. Nurmi-Sorila voisi olla koe: aito ekokaupunki.
Tällainen ekologisesti kestävä asumisen rakenne vastaisi myös suomalaisten toiveita. Kuten äskettaisestä gallupista saimme todeta, 79 prosenttia suomalaisista haluaa valtion turvaavan palvelut niin, että koko maassa voidaan asua. Tampereen seutu tuskin on tässäkään poikkeus.
MATTI JÄRVINEN Teisko
JUHA KUISMA Lempäälä
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet ja ennen kaikkea yleisö.
"Keskityn viimeisessä ryhmäpuheenvuorossani muuttoliikkeeseen ja rakentamiseen, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen merkittävästi Tampereen talouteen."
Ensinnäkin Timo Aron laskelmat osoittavat Tampereen pärjänneen taloudellisesti heikosti, miinusta 67,6 milj. vuosina 2010 – 2014 muuttoliikkeen vaikutuksesta. ”Tampere pärjää määrällisessä muuttovetovoimassa pääkaupunkiseudulle, mutta muuttajien rakenteen suhteen Tampereen asema on epäedullinen verrattuna pääkaupunkiseutuun”. Näin siis tutkija Timo Aro.
Arvopaperi lehdessä toimittaja Mikko Laitila toteaa että suurten kaupunkien piti olla talouskasvun moottoreita. Todellisuudessa niistä on tullut työttömyysloukkuja.
Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujen työmarkkinoiden heikkous on VM:n kansliapäällikkö Martti Hetemäen mukaan muodostumassa koko maan talouskasvun uhaksi.
Edellä mainitut arvovaltaiset havainnot merkitsevät valtavaa työtä lähivuosille. Elinkeinojen toimintaedellytysten parantaminen ja työllisyystilanteen kohentaminen ovat asioita, joita Tampereen kaupunki ei voi ulkoistaa. Syntipukkeja on tarpeetonta etsiä muualta.
Parasta aikaa Tampereella laaditaan alkavan valtuustokauden pormestariohjelmaa. On uskottava, että uudessa ohjelmassa nämä asiat ovat kärjessä.
Rakentaminen kertoo kaupungin kehityksestä, uskosta tulevaisuuteen ja menestyksen odotuksesta. Kaupungin tiivistäminen ja uusien asuinalueiden nouseminen on sinänsä hyvin myönteistä kehitystä. Ollaan kuitenkin vaarallisilla vesillä, jos kaupunkiin rakennetaan sijoittajien ehdoilla vain tosi pieniä asuntoja. Tarvitsemme veronmaksajia. Perheitä, työssäkävijöitä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka rakentavat elämäänsä tässä kaupungissa, Tampereen taajamassa tai sen ulkopuolella, Tampereen maaseudulla. Heitä varten tarvitsemme perheasuntoja kerros-, rivi- ja omakotitaloissa. On tunnettua, että kaavoituksella määrittelemme tulevat asukkaamme ja viime kädessä myös elintärkeät verotulomme.
Kaupunki vie eteenpäin suuria ja kalliita hankkeita. Rantaväylän tunnelin osalta on pysytty aikataulussa, joka sekin on Suomessa lähes ihme. Taloudellinen vaikutus on matkan varrella jonkin verran vesittynyt. Tästä hankkeesta vielä selvittäneen jotenkin kuivin jaloin. Kansi-ja areenahanke on tulossa ja toivomme yhdessä, ettei kaupungin rahaa kuluisi suunniteltua enemmän.
Kaupunkiamme koskee todella paljon alueellamme oleva sairaalan rakennushanke, joka kustannukseltaan on samalla tasolla kuin paljon puhuttu ratikan rakentaminen. Näissä molemmissa hankkeissa on rakentaminen menossa. Tässä vaiheessa on parasta jättää arviointi noista näiden osalta 20-30 vuoden päähän.
Uusien asuinalueiden avausten osalta on myönteistä se, että on sovittu kuljettaa kaavasuunnitelman rinnalla myös sen taloudellisia vaikutuksia. Tampereen kaupungin investointisuunnitelmien luettelo on miljarditasolla. Vanhaakin velkaa on, sekä kaupungilla itsellään että erityisesti kaupungin yrityksillä. Uusien asuinalueiden osalta on toistaiseksi pidettävä etusijalla se, onko alueen kaavoituksesta saatavissa tuloja, ja jos on, miten paljon.
Rakentamisen hankkeissa on Tampereella tuttua tiukka asukasryhmien vastustus. Asukkaiden kuulemisessa ja osallistamisessa päästäisiin pitkälle vain yhdellä neuvolla: kuunnellaan asukkaita ennen kuin ensimmäistäkään suunnitteluviivaa on piirretty.
Tampereen julkisuuskuva on kohdillaan, nyt tehtävämme on enää laittaa kaupunkikone kuntoon .
Matti Järvinen
"Tampereen ei ole järkevää olla suurissa uudistuksissa veneen keikuttajana": näin totesi Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Järvinen Keskustan ryhmäpuheenvuorossa 14.11.2016 Tampereen kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa.
"Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja virkamiehet!
Tampere on hyvä kaupunki, täällä on mukava asua, kaupungilla on hyvä imago erityisesti ulkopuolelta katsottuna. Eräässä yritysten vetovoimatutkimuksessa olimme tosin sijalla 134. Me tamperelaiset tunnemme lähemmin tilanteen: nautimme vahvuuksista ja yritämme korjailla ongelmia, niitäkin on. Onneksi jälleen kerran Kämmenniemen terveysaseman lopettaminen peruttiin, tai virheellinen maininta poistettiin budjettitekstistä. Pohjoisen Tampereen asukkaat kiittävät.
Tampereen talous on kokonaisuutena vahva, mutta vuosien tulokset ovat olleet heikkoja, alijäämäisiä. Siihen ei näytä olevan parannusta tulossa, vaikka pormestariohjelma ja strategian tavoitteet näin lupailevat. Naapurikuntakin kyselee alijäämän kattamisesta. Alijäämät eivät ole pakollisia vaan ne ovat harjoitetun koalitiopolitiikan tuloksia. Me, joita ei ole juurikaan päätöksenteossa noteerattu, olemme esittäneet kestävää kehitystä myös talouden hoitamiseen, mutta nyt esitämme muutaman miljoonan alijäämän lisäystä. Ratikka hoitaa tulevaisuudessa kiinteistöveron korotuksesta luopumisen.
Myönteistä on että kaupungin kasvu jatkuu. Asukasmäärä lisääntyy, joka on talouden perusta kuntataloudessa. Kaikki asuntomahdollisuudet eivät valitettavasti vastaa kysyntää, eivät laadullisesti, eivät sijaintinsa puolesta eivätkä tue omaehtoista rakentamista. Perheiden omat tarpeet ja omatoiminen mahdollisuus rakentaa ei kiinnosta kaupunkia riittävästi. Vuokratuetut pienet yksiöt kelpaavat, mutta tämä suuntaus ei voi jatkua pitkälle tulevaisuuteen tai tarvitsemme maahanmuuton lisäystä.
Kaupungin investoinnit jatkuvat liian voimakkaina. Työpaikkojen kannalta se on positiivista, mutta lainanotollakin on rajansa. EKP painaa seteleitä mutta onko korko seuraavat 30 vuotta yhden prosentin luokkaa tai miinuksella. Jos näin on, Euroopan tila on heikko. Vuosikate ei riitä mihinkään, nettoinvestoinnista puhumattakaan. Tarvitaan kaiketi vaalit, ennenkuin pystytään tämä toivoton linja katkaisemaan. Tuottavat ja strategiset hankkeet ovat toki kannatettavia, näihin kuuluu mm. kansi- ja areena systeemi ja Pirkkalan lentokentän kehittäminen.
Erityisesti korkea rakentaminen kaupungin keskellä miellyttää minua ja Keskustan ryhmää.
Työpaikkojen lisääminen kaupungin alueella on keskeinen peruslinja. Tavoitteita onkin suunnitelmissa mutta tilastoja työpaikkakehityksestä ei ole juurikaan nähtävissä valtuuston tasolla. Asian pitää olla nähtävänä ensimmäisten mittareiden joukossa. Aiemmin 60 %:lla Tampereen asukkaista oli työpaikka, nyt noin 50 %:lla. Tämä on ehkä suurin yksittäinen syy alijäämäiseen budjettiin. Digitalisointi pelastaa yrityksiä, mutta vähentää samalla rajusti työpaikkoja.
Toinen alijäämien poistaja on mammuttiorganisaation huomattava tehokkuuden parantaminen. Muutamista kehitysaskelista huolimatta näyttää siltä, että tältä osin ei synny vieläkään mallia, jossa koko valtuuston demokratia toteutuisi ja tuloksiin tähtäävä toiminta olisi tehokasta ja oikein mitoitettua.
Kolmanneksi, kuntalaisten hyvinvointi on saatava nykyistä paremmalle tasolle. Kun miettii lasten, nuorten, työttömien, vammaisten tai vanhusten hoidon tilannetta, pienistä parantavista askelista huolimatta, voi sanoa että niissä on hallitsemattomia alueita ja suuria haasteita. Esim. miksi maaseudun vanhusväestön tarvitsema hoiva koetaan taakkana, mutta kaupunkien kalliin asumisen rahoittaminen pelastuksena /siunauksena.
Onneksi valtion suunnalta on tulossa suuria uudistuksia, mm toimeentulotuen siirtyminen KELA:lle ja vihdoinkin etenevä SOTE- ja maakuntahallinto uudistus. Tampereen ei ole järkevää olla suurissa uudistuksissa veneen keikuttajana, vaan ymmärtää että nämä uudistukset antavat Tampereelle tulevaisuudessa vielä nykyistäkin isommat hartiat. Näiden hartioiden käyttäminen vaatiikin sitten taitoa ja ymmärrystä koko Pirkanmaan osalta. Veneen keikuttamisen olemme viime aikoina huomanneet vähentyneen."
Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Matti Järvinen kummeksuu Vihreiden halua vähentää maidon ja lihan kulutusta 25 % :lla Tampereen kouluissa ja päiväkodeissa.
"Aluksi totean, että en todellakaan ole kasvisruuan vastustaja, mutta luonnon monimuotoisuuden ja luomutuotannon kannalta tuon muutamia näkemyksiä lihantuotannosta esille."
"Kana on nopeasti kasvava, mutta kanan ruoka on tuotettu 1-vuotisella kasvustolla, mutta naudanliha monivuotisella nurmella. Nurmen ikä voi olla 3–5 vuotta ja jopa 10 vuotta. Maitotiloilla lihantuotanto on hybridituotantoa, joka on järkevää sinänsä.
Vesitase on maailmalla tuotannossa merkittävässä roolissa, mutta Suomessa ok, kun vettä piisaa."
"Huoltovarmuudesta sen verran, että Ruotsista kyseltiin keväällä lihaa heidän tarpeisiinsa. Lihateollisuus ja työllisyys on huomioitavia asioita kotimaisen tuotannon puolesta. Lihankulutus Suomessa ei ole europpalaisittain mitenkään korkealla tasolla, kun tässä laskennassa on luut mukana.
Lähituotantoa Suomesta vai soijaa Brasiliasta tofuksi uutettuna?"
KOHTI JÄTTIVELKAA
Tampere on vetovoimainen kaupunki. Asukasmäärä kasvaa, asumisen tuet kasvavat, opiskelijat haluavat Tampereelle ja suuret hankkeet seuraavat toinen toistaan. Tunnelihanke on menossa, kansi- ja areena-hanke etenee, Sulkavuoren puhdistamo on suunnitteilla ja syksyllä teette päätöksen ratikan rakentamisesta. Kaikki on siis hyvin, vai onko? Tänään päätämme viime vuoden tilinpäätöksen hyväksymisestä ja keskustelemme tarkastuslautakunnan laatimasta arviointikertomuksesta. On syytä kääntää katseet talouden ja toiminnan onnistumiseen. Mihin olemme menossa?
Pormestariohjelmalla määriteltiin valtuustokauden selkeät tavoitteet. Niistä olemme jääneet jo kauas. Positiiviseksi suunniteltu talousvuosi 2015 on tuonut tappiota noin 19 M€. Alijäämää näytetään 36,9 M€. Epätasapainoon luisunut talous on vakava asia, mutta todellinen vaara on toisaalla.
Sähkölaitoksesta muutimme rahaksi 90% laitoksen arvosta. Nyt nämä varat on käytetty. Ainoa merkittävä yksittäinen omaisuuserä on sähköverkko. On vain ajan kysymys, milloin se on laitettava kulutukseen.
Nykytilanteessa konsernin vastuut ovat jo 8500€/asukas. Kun liitämme näihin vastuisiin tulevien vuosien investoinnit, on vastuiden kokonaismäärä kipuamassa karkeasti 12 000 € tasoon asukasta kohti. Sote- ja maakuntarakenneuudistuksessa ovat monet tehtävät siirtymässä pois kaupungin toiminnasta. Tulevaisuuden kaupunki on tämän hetken tiedon varassa selvästi pienempi, mutta mielenkiintoisempi kuin se on tällä hetkellä. Uusien jättivelkojen ottaminen on todellinen riski.
Taloudellista liikkumavaraa ei enää ole. Tämä tie, jota nyt menemme, voi päättyä seinään.
Samanaikaisesti korjausvelka kasvaa sekä rakennusten että erityisesti infran osalta. Niiden rahoittaminen tulorahoituksella vaatii aivan uudenlaista ajattelua.
Toiminnallisista tavoitteista on kolmannes jäänyt toteutumatta. Kaikilla tavoitteilla on vastuuhenkilö. Kantaako kukaan vastuuta. Vielä ei ole siitä näkynyt merkkejä. Arviointikertomuksesta voi tulkita hyväksyntää tavoitteille, jotka ovat toteutuneet osittain. Luultavasti yrityksissä osittain toteutuneet tavoitteet eivät ole toteutuneita.
Tampereen kaupunki pyrkii avoimuuteen sekä asukkaiden kuulemiseen ja heidän osallistumiseen. Avoimuudesta on vähän vaikea puhua, kun kokousta on pidetty suljetuin ovin. Asukkaiden kuuleminen on sinänsä hieno asia, mutta tapahtuu säännöllisesti kaikissa hankkeissa liian myöhään. Linjausten jälkeen suoritettu asukkaiden osallistuminen on pelkkää teatteria.
Tarkastuslautakunnan ote näyttää muuttuneen siitä, mitä se on ollut menneinä vuosina. Kriittinen ja analyyttinen näkökulma on vaihtunut – voisiko sanoa – hymistelyyn. Keskustan valtuustoryhmä haluaa nostaa keskusteluun, onko tarkastuslautakunta enää riippumaton elin.
Hyvät kuulijat –
vielä muutama sana tamperelaisten tasavertaisuudesta. Kaupungin laadukas ydinkeskustan kehittäminen on tärkeää koko kaupungille. Olemme joutuneet samalla tilanteeseen, jossa osa muuta kaupunkia jää lapsipuolen asemaan. Se on nähtävissä asuinalueilla ja aivan erityisesti kaupungin maaseutualueilla, Teiskossa ja Aitolahdella. Viisi vuotta sitten valmistui erillinen maaseutuohjelma, jossa oli joukko kärkihankkeita. Kaupunki sitoutui ohjelman toteuttamiseen. Ohjelma on jäänyt kokonaan toteutumatta siltä osin, kuin se liittyy asukkaiden hyvinvointiin, palveluihin tai taloudellisen toiminnan edellytyksiin. Suojelu- ja virkistysalueet ovat sentään saaneet huomiota. Alueen asukkaille tilanne näyttäytyy aika lohduttomana. Kysyn vakavissani, onko Teisko osa Tamperetta. Jos on, miten se näkyy käytännössä?
Arvoisa puheenjohtaja –
Keskustan valtuustoryhmä on huolissaan tarkastuslautakunnan roolista tässä kaupungissa, kuten jo mainitsin.
Tilinpäätös kertoo tappioista. Se kertoo myös konsernin hurjasta velkatasosta, joka on kasvamassa tuhansilla euroilla asukasta kohti lähivuosina. Tampereen talous on pidemmällä aikavälillä poissa hallinnasta. Rahaa toki saa pienellä korolla, kenties tulevaisuudessa helikopterirahaa.
Poliittinen ohjaus, jossa pormestaripuolueet jakavat etuja omille eturyhmilleen, on käymässä kalliiksi tamperelaisille. Tarvitsemme pikaista remonttia sekä hallinnossa että taloudessa.
Huolenpitoa myös metsistä
Keskustan vaaliteema ”Huolenpitoa - Huomennakin” sopii hyvin myös metsienhoitoon. Keskustalaisilla on realistinen suhde luontoon. Keskustalaiseen alkiolaiseen periaatteeseen kuuluu, että tila luovutetaan seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin, mitä se on itse saatu.
Meitä pirkanmaalaisia metsänomistajia on noin 26 000 ja Tampereella heistä asuu noin viitisen tuhatta. Jokainen arvostaa metsiään eri tavalla. Toiselle taloudelliset arvot ovat tärkeämpiä, toiselle taas virkistyskäyttö.
Lain mukaan metsiä on hoidettava. Metsiä ei saa tuhota ja hakkuiden jälkeinen uudistuminen on varmistettava. Metsälaki uudistui muutama vuosi sitten. Se mahdollistaa monipuolisen metsien hoidon ja käsittelyn. Vallalla on tapa, jossa metsiä harvennetaan, avohakataan ja uudistetaan. Tämän rinnalla on nyt mahdollista valita myös jatkuva kasvatus ja ylispuiden poisto.
Töitä meillä riittää. Suomessa on taimikonhoitoa rästissä 750 00 hehtaaria. Se on huolestuttavaa, koska taimikonhoidon laiminlyöntiä ei voi myöhemmin korvata. Metsien kasvun hidastuminen vähentää sen arvoa ja tulevaisuuden tuottoa. Metsänhoidon laiminlyöminen ei myöskään edistä kestävää kehitystä.
Metsänomistajien oman työn osuus metsänhoitotöistä on ollut suuri, taimikonhoidosta noin kaksi kolmasosaa ja istutuksistakin puolet. Omatoimisuus on kuitenkin vähentymässä ja rästejä syntyy. Metsänomistajien on rohkeasti käytettävä metsänhoitoyhdistysten ja alan yrittäjien palveluita, jotta metsät pysyvät kunnossa, vaikka oma aika tai taito ei riittäisikään.
Metsäala on noussut jälleen tulevaisuuteen uskovaksi ja eniten investoivaksi alaksi. Vuonna 2016 metsäteollisuus on investoinut miljardin euron verran. Bio- ja kiertotalouteen siirtyminen on käynnistänyt uuden vihreän kullan arvostuksen ajan. Raaka-ainetta tarvitaan. Suurin osa hakkuista ja raaka-aineesta tulee edelleen yksityisiltä metsänomistajilta, joten heidän aktiivisuutensa on ratkaisevassa osassa.
Metsänomistajien keski-ikä on korkea, yli 60 vuotta ja kolmannes on yli 70-vuotiaita. Yhä useampi asuu kaukana metsästään. Myös metsätilojen koko pienenee. Vaarana on, että metsän hoito ja yrittäjämäinen hyötykäyttö vähenevät. Metsänomistajien on nähtävä omaisuutensa mahdollisuudet. Tulevaisuuteen on hyvä katsoa ja antaa tilaa nuoremmille kiinnostuneille metsiemme hoitajille.
Hallitus houkuttelee metsien omistuksen siirtämiseen helpottamalla sukupolvenvaihdoksia sekä aktivoi metsien käyttöä. Työkaluina käytössä ovat metsälahjavähennys, metsävähennys ja 5% lisävähennys pääomatuloista. Toivottavasti nämä vauhdittavat metsänomistajarakenteen muutosta ja aktivoivat metsänomistusta.
Metsänomistamisessa ei saa unohtaa niiden virkistyskäyttöä ja monimuotoisuuden säilyttämistä. Nämä arvot ovat kiinteä osa suomalaista metsänomistamisen ja metsänhoidon kulttuuria. Ilmastonmuutoksen ja hiilensidonnan kannalta metsillämme on iso rooli myös hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa. Metsien museoiminen ei ole ilmastopoliittinen ratkaisu, hyvä metsänhoito on. Metsien suojelua on edistettävä vapaaehtoisuuden kautta. Tällä hetkellä suojeltua aluetta on noin 2,7 miljoonaa hehtaaria.
Kuntavaaleissa on tärkeää, että myös metsänomistajan ääni kuuluu. Kunnat päättävät kaavoituksella, ympäristöpäätöksillä ja infran rakentamisella yksityisen maanomistajan metsänkäytöstä. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa kuntien päätösvaltaa on lisätty. Laista on esimerkiksi poistettu maisematyöluvan vaatimus metsätalousalueilta. Kuntien ja kaupunkien valtuustoissa on oltava edustajia, jotka ymmärtävät metsätaloutta. Tampereella on asian osaavia ehdokkaita Keskustan listalla.
Arto Pirttilahti
Kansanedustaja
Keskusta