Matti Järvisen puheenvuoroja

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Tampereen budjettivaltuustossa 2019

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa (neuvottelutuloksena syntynyttä) pormestarin talousarvioehdotustä ja siihen sisältyvää 0,5 prosentin veroprosenttikorotusta. Tähän kantaan olemme päättyneet seuraavilla perusteilla. (1) Ehdotukseen sisältyy tärkeä sitoumus max 3 kasvuprosentin kulukurista, joka varmistaa, ettei veronkorotus päädy niin sanotusti juoksevien menojen katteeksi. Kulukuri on viesti, joka tarkoittaa uusien toimintatapojen etsimistä eri kustannuspaikkojen kohdalla. (2) Ellei budjettia tasapainottavaa korjausta nyt tehtäisi, siirrettäisiin alijäämää ja verokorotuspainetta seuraaville vuosille, mikä ei ole vastuullista taloudenhoitoa. (3) Vaikka tasaveroa ei periaatteellisesti voi pitää sosiaalisesti oikeudenmukaisena verona, on tässä tapauksessa otettava huomioon millaisia palveluja saavat ne tamperelaiset, jotka palveluja tarvitsevat. Kun kaupungin budjetti on ollut yhdeksän vuotta alijäämäinen lähinnä suurteen, kaupunkia kehittävien investointien takia, olisi älijäämäisyys asettanut investoinnit ja palvelut väärällä tavalla vastakkain. (4) Se vaihtoehto, että taloutta olisi painotettu rankalla leikkausohjelmalla, olisi johtanut mekaanisluontoisiin leikkauksiin, jossa nimenomaan tasa-arvoa tuottavia pieniä yksiköitä ja erilaisia erityispalveluja olisi leikattu.

Budjettiehdotuksessa on varattu 70 miljoonaa rakentamiseen ja jo olemassa olevien tilojen korjaamiseen. Mikähän siinä on, että Kalle Päätalon johdolla kaupunkiin osattiin rakentaa terveitä taloja, mutta nykyisen rakentamiskulttuurin vallitessa moni rakennus on valmistuessaan sairas? Kaupunki säästäsi huomattavia summia, jos rakentaminen tehtäisiin kerralla niin hyvin ja kunnianhimoisesti, niin ettei sisäilmaongelmia ilmenisi. Ongelmat aiheutuvat alipaineisesta ilmastoinnista, huonosti tehdyistä ja kosteiksi jäävistä alapohjista sekä rakennusten ala-arvoisesta siivouksesta.

Keskusta katsoo, että joukkoliikenteen lippujen hintojen tulisi olla tasavertaisia koko kaupungin alueella. Johtuu kaupungin maantieteellisestä muodosta, että kysymys lippujen hinnoista koskee erityisesti Teiskoa. Samalla kun vastamme liikenteen yleisistä päästövähennystavoitteista, tulee meidän huolehtia talouden kannalta kestävällä tasolla olevasta joukkoliikennetuesta. Tampereen kaupungin joukkoliikennelautakunnan tulisikin tehdä vuonna 2020 perusteellinen selvitys, jossa arvioidaan uudistamistarpeen kannalta lippujen hintojen kehitys eri asiakasryhmissä ja eri vyöhykkeillä. Joukkoliikenteen monipuolinen taustaselvitys on joka tapauksessa tehtävä ennen ratikkalinjaston käyttöön ottoa vuonna 2021. Päästövähennustavoitteiden näkökulmasta tällaiseen selvitykseen tulee sisällyttää poikittais- ja syöttöliikenteestä vastaavien bussien muuntaminen biokaasukäyttöisiksi.

Lopuksi strategisia näkemyksiä kaupungin ilmastopolitiikasta. Ilmastonmuutos ei ole yksi kysymys muiden poliittisten kysymysten joukossa. Se on aikamme suurin, pitkäaikaisin ja kohtalokkain yhteiskunnallinen kysymys. Sellaisena se on myös taloudellinen kysymys. On fysikaalinen tosiasia, ettei Tampereen kantakaupungin kaltainen kivikaupunki sido hiiltä eikä tuota uusiutuvaa energiaa (paitsi vähäisiä määriä aurinkopaneelien kautta). Sen sijaan esimerkiksi Teiskon metsien hiilensidonta on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Keskusta kannattaa kaikkia niitä toimia, jolla fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvilla. Toivomme siis lisää biokaasuun perustuvaa liikennettä, lisää puupohjaista energiaa lämmön ja sähkön tuotantoon sekä puurakentamista niin puukerrostalojen kuin pientalojen muodossa. On myös sallittava, että ihmiset itse investoivat erilaisiin uusiutuvan energian muotoihin. Myös geoterminen lämmöntuotanto pitää saada alkuun. Uutta rakentamista tullisi siksi sallia sinne, missä asutus sijoittuu uudistuvien luonnonvarojen keskelle. Ilmastonäkökulmasta kaupungin maaseutualueilla tapahtuva rakentaminen on tehokasta ja vaikuttavaa kestävän yhdyskunnan rakentamista. Kaikki eivät ehkä ole samaa mieltä, mutta olemme valmiita tätä koskevaan keskusteluun. Teisko-Aitolahti on kaupungin ilmastopolitiikan tulevia avainalueita.

Pohjois-Tampereen yleiskaava TRE 864/10.02.03/2018

Muistutus :

1. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi pitää olla mahdollista koko Tampereen alueella. Kaavaluonnoksessa mainittu määritelmä 4 km:n matka tietä pitkin koululta pitää poistaa.

2. Maisemapellon reunalle pitää saada rakentaa, kun sen pellon voi metsittääkin.

3. Hehtaariperusteet suunnittelutarveratkaisujen myöntämisessä eivät saa olla eriarvoistavia. Ne pitää poistaa.

Tampereen kaupunginvaltuusto 2018

Diaarinumero: 864/10.02.03/2018

Muistutus:

Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi sovittavilla ehdoilla pitää olla mahdollista koko Tampereella.

Näin toimien vältämme eriarvoisen tilanteen esim. myyntivoittoverojen osalta.

Koulukuljetukset eivät voi olla esteenä, sillä ne toimivat koko alueella ja niissä on myös tilaa uusille koululaisille.

Hiilineutraali Tampere 2030

Hiilineutraali Tampere 2030

Matti Kääntönen kirjoitti (AL 2.8. 2018) miten kaupungit ovat riippuvaisia maaseudun ravinnontuotannosta sekä hiilensidontakyvystä. Samasta havainnosta on puhunut mm. edesmennyt professori Pekka Nuorteva 1970-luvulla. Kaikki nykyajan kaupungit ovat fossiilitalouden ilmentymiä ja fossiilitalouden logiikan tuottamien kannattavuuksien tulosta. 

Jos kaupungin ympärille piirretään systeemirajaus ja analysoidaan sisään meneviä syötteitä ja ulos tulevia virtoja, nähdään helposti, että kaupunki imee ympäristöstään ruokaa, energiaa ja ihmisiä. Rajauksen ulkopuolelle se tuottaa kasvihuonekaasuja, epäjärjestystä eli entropiaa, mutta myös korkeaa sivistystä ja ihmisten vuorovaikutusta.

Tampere on nyt tilanteessa, jossa se täyttää järvenrantoja, nakertaa viheralueita ja rakentaa korkeita kerrostaloja. Ideana on, että kaikki olisi tehokkaampaa ja teoriassa ”ekologisempaa”, kunhan suurempi joukko asukkaita olisi jakamassa rakenteen kustannuksia. Tämä kaikki edellyttää kuitenkin pysyvästi valtavan määrän tiheää ja halpaa energiaa: ydinvoimaa tai fossiilisia polttoaineita.

Kestävän kaupungin koon määrittelee sen kyky tuottaa tarvitsemansa uusiutuva energia. Se taas johtaa mm. Kiinassa kaavailtuun rakenteeseen, jossa kaupunkeja kehitetään ekologisina symbiooseina, jossa kaupunkiytimen ja ympäröivän kaupunkiseudun ja maakunnan vuorovaikutus on keskeinen periaate.

Toinen kestävän kaupunkirakenteen ominaisuus on resilienssi, joustavuus, kyky kestää häiriöitä ja kriisejä. Tämä tarkoittaisi, että seudulla otettaisiin käyttöön koko kaupunkiseudun vihreä potentiaali Teiskosta Lempäälään. Tämä puolestaan tarkoittaisi, että rakentaminen ja työssäkäynti Tamperetta ympäröivissä osakeskuksissa tehtäisiin mahdollisimman helpoksi. Nurmi-Sorila voisi olla koe: aito ekokaupunki.

Tällainen ekologisesti kestävä asumisen rakenne vastaisi myös suomalaisten toiveita. Kuten äskettaisestä gallupista saimme todeta, 79 prosenttia suomalaisista haluaa valtion turvaavan palvelut niin, että koko maassa voidaan asua. Tampereen seutu tuskin on tässäkään poikkeus. 

MATTI JÄRVINEN Teisko

JUHA KUISMA Lempäälä

Puheenvuoro Matti Järvinen 15.5.2017

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet ja ennen kaikkea yleisö.

"Keskityn viimeisessä ryhmäpuheenvuorossani muuttoliikkeeseen ja rakentamiseen, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen merkittävästi Tampereen talouteen."

Ensinnäkin Timo Aron laskelmat osoittavat Tampereen pärjänneen taloudellisesti heikosti, miinusta 67,6 milj. vuosina 2010 – 2014 muuttoliikkeen vaikutuksesta. ”Tampere pärjää määrällisessä muuttovetovoimassa pääkaupunkiseudulle, mutta muuttajien rakenteen suhteen Tampereen asema on epäedullinen verrattuna pääkaupunkiseutuun”. Näin siis tutkija Timo Aro.

Arvopaperi lehdessä toimittaja Mikko Laitila toteaa että suurten kaupunkien piti olla talouskasvun moottoreita. Todellisuudessa niistä on tullut työttömyysloukkuja.  

Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujen työmarkkinoiden heikkous on VM:n kansliapäällikkö Martti Hetemäen mukaan muodostumassa koko maan talouskasvun uhaksi. 

Edellä mainitut arvovaltaiset havainnot merkitsevät valtavaa työtä lähivuosille. Elinkeinojen toimintaedellytysten parantaminen ja työllisyystilanteen kohentaminen ovat asioita, joita Tampereen kaupunki ei voi ulkoistaa. Syntipukkeja on tarpeetonta etsiä muualta.

Parasta aikaa Tampereella laaditaan alkavan valtuustokauden pormestariohjelmaa. On uskottava, että uudessa ohjelmassa nämä asiat ovat kärjessä.

Rakentaminen kertoo kaupungin kehityksestä, uskosta tulevaisuuteen ja menestyksen odotuksesta. Kaupungin tiivistäminen ja uusien asuinalueiden nouseminen on sinänsä hyvin myönteistä kehitystä. Ollaan kuitenkin vaarallisilla vesillä, jos kaupunkiin rakennetaan sijoittajien ehdoilla vain tosi pieniä asuntoja. Tarvitsemme veronmaksajia. Perheitä, työssäkävijöitä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka rakentavat elämäänsä tässä kaupungissa, Tampereen taajamassa tai sen ulkopuolella, Tampereen maaseudulla. Heitä varten tarvitsemme perheasuntoja kerros-, rivi- ja omakotitaloissa. On tunnettua, että kaavoituksella määrittelemme tulevat asukkaamme ja viime kädessä myös elintärkeät verotulomme.

Kaupunki vie eteenpäin suuria ja kalliita hankkeita. Rantaväylän tunnelin osalta on pysytty aikataulussa, joka sekin on Suomessa lähes ihme. Taloudellinen vaikutus on matkan varrella jonkin verran vesittynyt. Tästä hankkeesta vielä selvittäneen jotenkin kuivin jaloin. Kansi-ja areenahanke on tulossa ja toivomme yhdessä, ettei kaupungin rahaa kuluisi suunniteltua enemmän.

Kaupunkiamme koskee todella paljon alueellamme oleva sairaalan rakennushanke, joka kustannukseltaan on samalla tasolla kuin paljon puhuttu ratikan rakentaminen. Näissä molemmissa hankkeissa on rakentaminen menossa. Tässä vaiheessa on parasta jättää arviointi noista näiden osalta 20-30 vuoden päähän.

Uusien asuinalueiden avausten osalta on myönteistä se, että on sovittu kuljettaa kaavasuunnitelman rinnalla myös sen taloudellisia vaikutuksia. Tampereen kaupungin investointisuunnitelmien luettelo on miljarditasolla. Vanhaakin velkaa on, sekä kaupungilla itsellään että erityisesti kaupungin yrityksillä. Uusien asuinalueiden osalta on toistaiseksi pidettävä etusijalla se, onko alueen kaavoituksesta saatavissa tuloja, ja jos on, miten paljon.

Rakentamisen hankkeissa on Tampereella tuttua tiukka asukasryhmien vastustus. Asukkaiden kuulemisessa ja osallistamisessa päästäisiin pitkälle vain yhdellä neuvolla: kuunnellaan asukkaita ennen kuin ensimmäistäkään suunnitteluviivaa on piirretty.

Tampereen julkisuuskuva on kohdillaan, nyt tehtävämme on enää laittaa kaupunkikone kuntoon . 

Matti Järvinen

Tampereen kaupunginvaltuusto 14.11.2016

"Tampereen ei ole järkevää olla suurissa uudistuksissa veneen keikuttajana": näin totesi Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Järvinen Keskustan ryhmäpuheenvuorossa 14.11.2016 Tampereen kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa.

"Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja virkamiehet!

Tampere on hyvä kaupunki, täällä on mukava asua, kaupungilla on hyvä imago erityisesti ulkopuolelta katsottuna. Eräässä yritysten vetovoimatutkimuksessa olimme tosin sijalla 134. Me tamperelaiset tunnemme lähemmin tilanteen: nautimme vahvuuksista ja yritämme korjailla ongelmia, niitäkin on. Onneksi jälleen kerran Kämmenniemen terveysaseman lopettaminen peruttiin, tai virheellinen maininta poistettiin budjettitekstistä. Pohjoisen Tampereen asukkaat kiittävät.

Tampereen talous on kokonaisuutena vahva, mutta vuosien tulokset ovat olleet heikkoja, alijäämäisiä. Siihen ei näytä olevan parannusta tulossa, vaikka pormestariohjelma ja strategian tavoitteet näin lupailevat. Naapurikuntakin kyselee alijäämän kattamisesta. Alijäämät eivät ole pakollisia vaan ne ovat harjoitetun koalitiopolitiikan tuloksia. Me, joita ei ole juurikaan päätöksenteossa noteerattu, olemme esittäneet kestävää kehitystä myös talouden hoitamiseen, mutta nyt esitämme muutaman miljoonan alijäämän lisäystä. Ratikka hoitaa tulevaisuudessa kiinteistöveron korotuksesta luopumisen.

Myönteistä on että kaupungin kasvu jatkuu. Asukasmäärä lisääntyy, joka on talouden perusta kuntataloudessa. Kaikki asuntomahdollisuudet eivät valitettavasti vastaa kysyntää, eivät laadullisesti, eivät sijaintinsa puolesta eivätkä tue omaehtoista rakentamista. Perheiden omat tarpeet ja omatoiminen mahdollisuus rakentaa ei kiinnosta kaupunkia riittävästi. Vuokratuetut pienet yksiöt kelpaavat, mutta tämä suuntaus ei voi jatkua pitkälle tulevaisuuteen tai tarvitsemme maahanmuuton lisäystä.

Kaupungin investoinnit jatkuvat liian voimakkaina. Työpaikkojen kannalta se on positiivista, mutta lainanotollakin on rajansa. EKP painaa seteleitä mutta onko korko seuraavat 30 vuotta yhden prosentin luokkaa tai miinuksella. Jos näin on, Euroopan tila on heikko. Vuosikate ei riitä mihinkään, nettoinvestoinnista puhumattakaan. Tarvitaan kaiketi vaalit, ennenkuin pystytään tämä toivoton linja katkaisemaan. Tuottavat ja strategiset hankkeet ovat toki kannatettavia, näihin kuuluu mm. kansi- ja areena systeemi ja Pirkkalan lentokentän kehittäminen.

Erityisesti korkea rakentaminen kaupungin keskellä miellyttää minua ja Keskustan ryhmää.

Työpaikkojen lisääminen kaupungin alueella on keskeinen peruslinja. Tavoitteita onkin suunnitelmissa mutta tilastoja työpaikkakehityksestä ei ole juurikaan nähtävissä valtuuston tasolla. Asian pitää olla nähtävänä ensimmäisten mittareiden joukossa. Aiemmin 60 %:lla Tampereen asukkaista oli työpaikka, nyt noin 50 %:lla. Tämä on ehkä suurin yksittäinen syy alijäämäiseen budjettiin. Digitalisointi pelastaa yrityksiä, mutta vähentää samalla rajusti työpaikkoja.

Toinen alijäämien poistaja on mammuttiorganisaation huomattava tehokkuuden parantaminen. Muutamista kehitysaskelista huolimatta näyttää siltä, että tältä osin ei synny vieläkään mallia, jossa koko valtuuston demokratia toteutuisi ja tuloksiin tähtäävä toiminta olisi tehokasta ja oikein mitoitettua.

Kolmanneksi, kuntalaisten hyvinvointi on saatava nykyistä paremmalle tasolle. Kun miettii lasten, nuorten, työttömien, vammaisten tai vanhusten hoidon tilannetta, pienistä parantavista askelista huolimatta, voi sanoa että niissä on hallitsemattomia alueita ja suuria haasteita. Esim. miksi maaseudun vanhusväestön tarvitsema hoiva koetaan taakkana, mutta kaupunkien kalliin asumisen rahoittaminen pelastuksena /siunauksena.

Onneksi valtion suunnalta on tulossa suuria uudistuksia, mm toimeentulotuen siirtyminen KELA:lle ja vihdoinkin etenevä SOTE- ja maakuntahallinto uudistus. Tampereen ei ole järkevää olla suurissa uudistuksissa veneen keikuttajana, vaan ymmärtää että nämä uudistukset antavat Tampereelle tulevaisuudessa vielä nykyistäkin isommat hartiat. Näiden hartioiden käyttäminen vaatiikin sitten taitoa ja ymmärrystä koko Pirkanmaan osalta. Veneen keikuttamisen olemme viime aikoina huomanneet vähentyneen."

Lähituotantoa Suomesta vai soijaa Brasiliasta tofuksi uutettuna?

Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Matti Järvinen kummeksuu Vihreiden halua vähentää maidon ja lihan kulutusta 25 % :lla Tampereen kouluissa ja päiväkodeissa.

"Aluksi totean, että en todellakaan ole kasvisruuan vastustaja, mutta luonnon monimuotoisuuden ja luomutuotannon kannalta tuon muutamia näkemyksiä lihantuotannosta esille."

"Kana on nopeasti kasvava, mutta kanan ruoka on tuotettu 1-vuotisella kasvustolla, mutta naudanliha monivuotisella nurmella. Nurmen ikä voi olla 3–5 vuotta ja jopa 10 vuotta. Maitotiloilla lihantuotanto on hybridituotantoa, joka on järkevää sinänsä.

Vesitase on maailmalla tuotannossa merkittävässä roolissa, mutta Suomessa ok, kun vettä piisaa."

"Huoltovarmuudesta sen verran, että Ruotsista kyseltiin keväällä lihaa heidän tarpeisiinsa. Lihateollisuus ja työllisyys on huomioitavia asioita kotimaisen tuotannon puolesta. Lihankulutus Suomessa ei ole europpalaisittain mitenkään korkealla tasolla, kun tässä laskennassa on luut mukana.

Lähituotantoa Suomesta vai soijaa Brasiliasta tofuksi uutettuna?"

Tampereen kaupunginvaltuusto 16.5.2016

KOHTI JÄTTIVELKAA

Tampere on vetovoimainen kaupunki. Asukasmäärä kasvaa, asumisen tuet kasvavat, opiskelijat haluavat Tampereelle ja suuret hankkeet seuraavat toinen toistaan. Tunnelihanke on menossa, kansi- ja areena-hanke etenee, Sulkavuoren puhdistamo on suunnitteilla ja syksyllä teette päätöksen ratikan rakentamisesta. Kaikki on siis hyvin, vai onko? Tänään päätämme viime vuoden tilinpäätöksen hyväksymisestä ja keskustelemme tarkastuslautakunnan laatimasta arviointikertomuksesta. On syytä kääntää katseet talouden ja toiminnan onnistumiseen. Mihin olemme menossa?

Pormestariohjelmalla määriteltiin valtuustokauden selkeät tavoitteet. Niistä olemme jääneet jo kauas. Positiiviseksi suunniteltu talousvuosi 2015 on tuonut tappiota noin 19 M€. Alijäämää näytetään 36,9 M€. Epätasapainoon luisunut talous on vakava asia, mutta todellinen vaara on toisaalla. 

Sähkölaitoksesta muutimme rahaksi 90% laitoksen arvosta. Nyt nämä varat on käytetty. Ainoa merkittävä yksittäinen omaisuuserä on sähköverkko. On vain ajan kysymys, milloin se on laitettava kulutukseen.

Nykytilanteessa konsernin vastuut ovat jo 8500€/asukas. Kun liitämme näihin vastuisiin tulevien vuosien investoinnit, on vastuiden kokonaismäärä kipuamassa karkeasti 12 000 € tasoon asukasta kohti. Sote- ja maakuntarakenneuudistuksessa ovat monet tehtävät siirtymässä pois kaupungin toiminnasta. Tulevaisuuden kaupunki on tämän hetken tiedon varassa selvästi pienempi, mutta mielenkiintoisempi kuin se on tällä hetkellä. Uusien jättivelkojen ottaminen on todellinen riski.

Taloudellista liikkumavaraa ei enää ole. Tämä tie, jota nyt menemme, voi päättyä seinään. 

Samanaikaisesti korjausvelka kasvaa sekä rakennusten että erityisesti infran osalta. Niiden rahoittaminen tulorahoituksella vaatii aivan uudenlaista ajattelua. 

Toiminnallisista tavoitteista on kolmannes jäänyt toteutumatta. Kaikilla tavoitteilla on vastuuhenkilö. Kantaako kukaan vastuuta. Vielä ei ole siitä näkynyt merkkejä. Arviointikertomuksesta voi tulkita hyväksyntää tavoitteille, jotka ovat toteutuneet osittain. Luultavasti yrityksissä osittain toteutuneet tavoitteet eivät ole toteutuneita.

Tampereen kaupunki pyrkii avoimuuteen sekä asukkaiden kuulemiseen ja heidän osallistumiseen. Avoimuudesta on vähän vaikea puhua, kun kokousta on pidetty suljetuin ovin. Asukkaiden kuuleminen on sinänsä hieno asia, mutta tapahtuu säännöllisesti kaikissa hankkeissa liian myöhään. Linjausten jälkeen suoritettu asukkaiden osallistuminen on pelkkää teatteria. 

Tarkastuslautakunnan ote näyttää muuttuneen siitä, mitä se on ollut menneinä vuosina. Kriittinen ja analyyttinen näkökulma on vaihtunut – voisiko sanoa – hymistelyyn. Keskustan valtuustoryhmä haluaa nostaa keskusteluun, onko tarkastuslautakunta enää riippumaton elin.

Hyvät kuulijat –

vielä muutama sana tamperelaisten tasavertaisuudesta. Kaupungin laadukas ydinkeskustan kehittäminen on tärkeää koko kaupungille. Olemme joutuneet samalla tilanteeseen, jossa osa muuta kaupunkia jää lapsipuolen asemaan. Se on nähtävissä asuinalueilla ja aivan erityisesti kaupungin maaseutualueilla, Teiskossa ja Aitolahdella. Viisi vuotta sitten valmistui erillinen maaseutuohjelma, jossa oli joukko kärkihankkeita. Kaupunki sitoutui ohjelman toteuttamiseen. Ohjelma on jäänyt kokonaan toteutumatta siltä osin, kuin se liittyy asukkaiden hyvinvointiin, palveluihin tai taloudellisen toiminnan edellytyksiin. Suojelu- ja virkistysalueet ovat sentään saaneet huomiota. Alueen asukkaille tilanne näyttäytyy aika lohduttomana. Kysyn vakavissani, onko Teisko osa Tamperetta. Jos on, miten se näkyy käytännössä?

Arvoisa puheenjohtaja –

Keskustan valtuustoryhmä on huolissaan tarkastuslautakunnan roolista tässä kaupungissa, kuten jo mainitsin.

Tilinpäätös kertoo tappioista. Se kertoo myös konsernin hurjasta velkatasosta, joka on kasvamassa tuhansilla euroilla asukasta kohti lähivuosina. Tampereen talous on pidemmällä aikavälillä poissa hallinnasta. Rahaa toki saa pienellä korolla, kenties tulevaisuudessa helikopterirahaa.

Poliittinen ohjaus, jossa pormestaripuolueet jakavat etuja omille eturyhmilleen, on käymässä kalliiksi tamperelaisille. Tarvitsemme pikaista remonttia sekä hallinnossa että taloudessa. 

Huolenpitoa myös metsistä - Arto Pirttilahti, kansanedustaja

Huolenpitoa myös metsistä

Keskustan vaaliteema ”Huolenpitoa - Huomennakin” sopii hyvin myös metsienhoitoon. Keskustalaisilla on realistinen suhde luontoon. Keskustalaiseen alkiolaiseen periaatteeseen kuuluu, että tila luovutetaan seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin, mitä se on itse saatu.

Meitä pirkanmaalaisia metsänomistajia on noin 26 000 ja Tampereella heistä asuu noin viitisen tuhatta. Jokainen arvostaa metsiään eri tavalla. Toiselle taloudelliset arvot ovat tärkeämpiä, toiselle taas virkistyskäyttö.

Lain mukaan metsiä on hoidettava. Metsiä ei saa tuhota ja hakkuiden jälkeinen uudistuminen on varmistettava. Metsälaki uudistui muutama vuosi sitten. Se mahdollistaa monipuolisen metsien hoidon ja käsittelyn. Vallalla on tapa, jossa metsiä harvennetaan, avohakataan ja uudistetaan. Tämän rinnalla on nyt mahdollista valita myös jatkuva kasvatus ja ylispuiden poisto.

Töitä meillä riittää. Suomessa on taimikonhoitoa rästissä 750 00 hehtaaria. Se on huolestuttavaa, koska taimikonhoidon laiminlyöntiä ei voi myöhemmin korvata. Metsien kasvun hidastuminen vähentää sen arvoa ja tulevaisuuden tuottoa. Metsänhoidon laiminlyöminen ei myöskään edistä kestävää kehitystä.

Metsänomistajien oman työn osuus metsänhoitotöistä on ollut suuri, taimikonhoidosta noin kaksi kolmasosaa ja istutuksistakin puolet. Omatoimisuus on kuitenkin vähentymässä ja rästejä syntyy. Metsänomistajien on rohkeasti käytettävä metsänhoitoyhdistysten ja alan yrittäjien palveluita, jotta metsät pysyvät kunnossa, vaikka oma aika tai taito ei riittäisikään.

Metsäala on noussut jälleen tulevaisuuteen uskovaksi ja eniten investoivaksi alaksi. Vuonna 2016 metsäteollisuus on investoinut miljardin euron verran. Bio- ja kiertotalouteen siirtyminen on käynnistänyt uuden vihreän kullan arvostuksen ajan. Raaka-ainetta tarvitaan. Suurin osa hakkuista ja raaka-aineesta tulee edelleen yksityisiltä metsänomistajilta, joten heidän aktiivisuutensa on ratkaisevassa osassa.

Metsänomistajien keski-ikä on korkea, yli 60 vuotta ja kolmannes on yli 70-vuotiaita. Yhä useampi asuu kaukana metsästään. Myös metsätilojen koko pienenee. Vaarana on, että metsän hoito ja yrittäjämäinen hyötykäyttö vähenevät. Metsänomistajien on nähtävä omaisuutensa mahdollisuudet. Tulevaisuuteen on hyvä katsoa ja antaa tilaa nuoremmille kiinnostuneille metsiemme hoitajille.

Hallitus houkuttelee metsien omistuksen siirtämiseen helpottamalla sukupolvenvaihdoksia sekä aktivoi metsien käyttöä. Työkaluina käytössä ovat metsälahjavähennys, metsävähennys ja 5% lisävähennys pääomatuloista. Toivottavasti nämä vauhdittavat metsänomistajarakenteen muutosta ja aktivoivat metsänomistusta.

Metsänomistamisessa ei saa unohtaa niiden virkistyskäyttöä ja monimuotoisuuden säilyttämistä. Nämä arvot ovat kiinteä osa suomalaista metsänomistamisen ja metsänhoidon kulttuuria. Ilmastonmuutoksen ja hiilensidonnan kannalta metsillämme on iso rooli myös hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa. Metsien museoiminen ei ole ilmastopoliittinen ratkaisu, hyvä metsänhoito on. Metsien suojelua on edistettävä vapaaehtoisuuden kautta. Tällä hetkellä suojeltua aluetta on noin 2,7 miljoonaa hehtaaria.

Kuntavaaleissa on tärkeää, että myös metsänomistajan ääni kuuluu. Kunnat päättävät kaavoituksella, ympäristöpäätöksillä ja infran rakentamisella yksityisen maanomistajan metsänkäytöstä. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa kuntien päätösvaltaa on lisätty. Laista on esimerkiksi poistettu maisematyöluvan vaatimus metsätalousalueilta. Kuntien ja kaupunkien valtuustoissa on oltava edustajia, jotka ymmärtävät metsätaloutta. Tampereella on asian osaavia ehdokkaita Keskustan listalla. 

Arto Pirttilahti

Kansanedustaja

Keskusta

sivuston toteutus Itwebpalvelut