easy drag and drop web page development software download

Muita luottamustoimia

Huolenpitoa myös metsistä - Arto Pirttilahti, kansanedustaja

Huolenpitoa myös metsistä


Keskustan vaaliteema ”Huolenpitoa - Huomennakin” sopii hyvin myös metsienhoitoon. Keskustalaisilla on realistinen suhde luontoon. Keskustalaiseen alkiolaiseen periaatteeseen kuuluu, että tila luovutetaan seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin, mitä se on itse saatu.


Meitä pirkanmaalaisia metsänomistajia on noin 26 000 ja Tampereella heistä asuu noin viitisen tuhatta. Jokainen arvostaa metsiään eri tavalla. Toiselle taloudelliset arvot ovat tärkeämpiä, toiselle taas virkistyskäyttö.


Lain mukaan metsiä on hoidettava. Metsiä ei saa tuhota ja hakkuiden jälkeinen uudistuminen on varmistettava. Metsälaki uudistui muutama vuosi sitten. Se mahdollistaa monipuolisen metsien hoidon ja käsittelyn. Vallalla on tapa, jossa metsiä harvennetaan, avohakataan ja uudistetaan. Tämän rinnalla on nyt mahdollista valita myös jatkuva kasvatus ja ylispuiden poisto.


Töitä meillä riittää. Suomessa on taimikonhoitoa rästissä 750 00 hehtaaria. Se on huolestuttavaa, koska taimikonhoidon laiminlyöntiä ei voi myöhemmin korvata. Metsien kasvun hidastuminen vähentää sen arvoa ja tulevaisuuden tuottoa. Metsänhoidon laiminlyöminen ei myöskään edistä kestävää kehitystä.


Metsänomistajien oman työn osuus metsänhoitotöistä on ollut suuri, taimikonhoidosta noin kaksi kolmasosaa ja istutuksistakin puolet. Omatoimisuus on kuitenkin vähentymässä ja rästejä syntyy. Metsänomistajien on rohkeasti käytettävä metsänhoitoyhdistysten ja alan yrittäjien palveluita, jotta metsät pysyvät kunnossa, vaikka oma aika tai taito ei riittäisikään.


Metsäala on noussut jälleen tulevaisuuteen uskovaksi ja eniten investoivaksi alaksi. Vuonna 2016 metsäteollisuus on investoinut miljardin euron verran. Bio- ja kiertotalouteen siirtyminen on käynnistänyt uuden vihreän kullan arvostuksen ajan. Raaka-ainetta tarvitaan. Suurin osa hakkuista ja raaka-aineesta tulee edelleen yksityisiltä metsänomistajilta, joten heidän aktiivisuutensa on ratkaisevassa osassa.


Metsänomistajien keski-ikä on korkea, yli 60 vuotta ja kolmannes on yli 70-vuotiaita. Yhä useampi asuu kaukana metsästään. Myös metsätilojen koko pienenee. Vaarana on, että metsän hoito ja yrittäjämäinen hyötykäyttö vähenevät. Metsänomistajien on nähtävä omaisuutensa mahdollisuudet. Tulevaisuuteen on hyvä katsoa ja antaa tilaa nuoremmille kiinnostuneille metsiemme hoitajille.


Hallitus houkuttelee metsien omistuksen siirtämiseen helpottamalla sukupolvenvaihdoksia sekä aktivoi metsien käyttöä. Työkaluina käytössä ovat metsälahjavähennys, metsävähennys ja 5% lisävähennys pääomatuloista. Toivottavasti nämä vauhdittavat metsänomistajarakenteen muutosta ja aktivoivat metsänomistusta.


Metsänomistamisessa ei saa unohtaa niiden virkistyskäyttöä ja monimuotoisuuden säilyttämistä. Nämä arvot ovat kiinteä osa suomalaista metsänomistamisen ja metsänhoidon kulttuuria. Ilmastonmuutoksen ja hiilensidonnan kannalta metsillämme on iso rooli myös hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa. Metsien museoiminen ei ole ilmastopoliittinen ratkaisu, hyvä metsänhoito on. Metsien suojelua on edistettävä vapaaehtoisuuden kautta. Tällä hetkellä suojeltua aluetta on noin 2,7 miljoonaa hehtaaria.


Kuntavaaleissa on tärkeää, että myös metsänomistajan ääni kuuluu. Kunnat päättävät kaavoituksella, ympäristöpäätöksillä ja infran rakentamisella yksityisen maanomistajan metsänkäytöstä. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa kuntien päätösvaltaa on lisätty. Laista on esimerkiksi poistettu maisematyöluvan vaatimus metsätalousalueilta. Kuntien ja kaupunkien valtuustoissa on oltava edustajia, jotka ymmärtävät metsätaloutta. Tampereella on asian osaavia ehdokkaita Keskustan listalla. 


Arto Pirttilahti

Kansanedustaja

Keskusta


Ota yhteyttä: 0400 317 810 / matti.jarvinen55@gmail.com

Jaa sivu